Miten yhteiskunnallinen muutos on muuttanut tapaamme ajatella, rakastaa ja rakentaa suhteita – itseemme ja muihin nähden? Elämme individualismin ja ajatusmaailman "mitä mitataan, sitä hallitaan" aikakautta. Joskus mietinkin, että pitävätkö ihmiset kirjaa hyvistä teoista? Voiko hyvillä teoilla tehdä vaihtokauppaa?
Naomi Holopaisen installaatio Luna Galleriassa kertoo rakkaudesta ja huolenpidosta, välittämisen yltäkylläisestä jakamisesta. Kuinka voisimme nähdä huolenpidon myötätunnon verkostona pikemminkin kuin kahdenkeskisenä vaihtokauppana?
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
Lähtökohtaisesti, kun annamme jotain, meidän ei pitäisi odottaa saavamme mitään vastineeksi. Sen sijaan tekomme tulisi pohjautua välittämiseen. Rakkaus ja lämpö jota välitämme eteenpäin tulee takaisin päin nimittäin eri lähteistä. Ihmisten tulisi luottaa siihen että loppujen lopuksi hyvät asiat seuraavat hyviä aikomuksia monissa eri muodoissa. Usein tavoilla, joita emme voi ennakoida. Joskus meillä on energiaa antaa muille, ja joskus olemme rakkauden ja huolenpidon vastaanottajia, haluamme hellyyttä ja välinpitoa.
Suhteellinen läsnäolo
Kihwa-Endalen GURSHA näyttely pureutuu suhteelliseen läsnäoloon. "Olen suhteessa ___. Siksi olen.’ Maailmassa, jossa henkilökohtaiset tarpeet usein asetetaan etusijalle, on tärkeä muistaa symbioottisen olemassaolon luonne – hoivata ja olla hoivattu; palvella ja olla palveltu; antaa ja saada.
Näyttely sijaitsee osoitteessa Kasarminkatu 27, Helsinki ja se on avoinna 28.1. asti.
댓글